Projektisuunnitelma

Tausta

Projektin niinsanottuna isänä toimi Tom Himanen, joka oli haaveillut LFS:n tekemisestä jo jonkin aikaa ja toikin tämän esille kuukausia ennen kurssin alkua. Ideasta innostuttiin heti ja aloimme jo hyvissä ajoin etsimään kurssia, jonka puitteissa voisimme totetuttaa ideamme.

Aluksi projekti oli ajateltu tehtäväksi käyttäen x86-arkkitehtuuria ja mahdollisesti ajallisten resurssien salliessa myös ARM:ia, mutta tämä tarkentui kurssin ensimmäisellä lähiopetuskerralla koskemaan vain ARM:ia.

Projektin lopulliseksi sisällöksi määrittyi Linux From Scratchin ja joidenkin laajempien ohjelmistojen asentaminen Raspberry Pi -laitteelle. LFS:n päälle on määrä asentaa lähdekoodista kääntäen  OMXPlayer, Xbmc ja Quake 3. Ohjelmisto valikoimaa laajennetaan resurssien salliessa.

Projektiryhmä

• Friman Santeri
• Himanen Tom
• Jokela Antti-Ville
• Jylhä Ilkka
• Latvanen Tuomas

Vastuuopettaja: Tero Karvinen

Tavoite ja lopputulos

Projektissa on tarkoitus tehdä Linux-julkaisu käyttäen apuna kirjaa, joka opastaa Linux From Scratchin (LFS) asentamisessa ARM-arkkitehtuuria käyttävälle piirilevylle.

Lopputuloksena esitellään Raspberry Pi, mihin on asennettu ryhmän alusta alkaen tekemä käyttöjärjestelmä joka sisältää vähintään kolme aikaisemmin mainittua ohjelmaa.

Projektissa käytämme Raspberry Pi Model B -tietokonetta. Projekti on jaettu kahteen eri osaan:

• Perusjärjestelmän (käytön kannalta tärkeimmät ohjelmat, ydin ja ytimen moduulit) tekemiseen
• Hyötyohjelmien kääntämiseen

Projektin eri osa-alueilla on vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat osa-alueen tekemisestä. Himanen ja Jylhä ottaa vastuun varsinaisen LFS:n teosta, kun taas Friman, Jokela ja Latvanen keskittyvät ohjelmien kääntämiseen.

Ensimmäisenä prioriteettina on saada LFS, Xbmc, OMXPlayer ja Quake 3 toimimaan Raspberry Pi:lla. Jos ohjelmien kääntämisessä ei tule suuria ongelmia vastaan ja kääntäminen onnistuu etuajassa, ohjelmien määrää kasvatetaan.

Projektin tavoitteena ei ole tuottaa minkään näköistä kaupallista lisäarvoa. Tavoitteena on ensisijaisesti kasvattaa ymmärrystämme siitä, miten Linux rakentuu ja toimii, miten ohjelmia käännetään.

Rajaus

Projekti rajataan koskemaan vain ARM-arkkitehtuuria ja toimimaan Raspberry Pi:llä.

Budjetti

Projekti käyttää avointa lähdekoodia mikä mahdollistaa lähes nollabudjetin, mutta Raspberry Pi model B maksaa Suomessa noin 45 euroa. Tämän lisäksi täytyy olla muistikortti, virtalähde, näppäimistö, hiiri, näyttö ja näytölle menevä kaapeli, joten jos mitään edellä olevista ei omista ennestään ja haluaa projektin tehdä, joutuu varautumaan vähintään noin sadan euron kuluihin ilman näyttöä.

Investointeja on suoritettu seuraavasti:

• Raspberry Pi model B   3 kpl
• SD muistikortti 8Gt         2 kpl
• Virtalähde microusb        2 kpl
• Hdmi -kapeli            1 kpl

Aikataulu

Projekti alkoi 24.10.2012 vahvistamalla osallistumisen kurssille ja projektin aiheen. Projektisuunnitelman tuli olla palautettuna kurssin vastuuopettajalle seuraavan viikon keskiviikkona.

• w43 Projektin jako osiin, , blogin teko, raspberry pi:n hankinta ja tutustuminen
• w44 Projektisuunnitelma, itsenäistä työskentelyä josta raportointi blogiin.
• w45 Itsenäistä työskentelyä, raportointi blogiin.
• w46 Esitykset projektin tilasta, Väliraportti.
• w47 Perusjärjestelmä ja osasuoritukset toimintakuntoon.
• w48 Projektin osasuoritukset valmiina, eri osien yhdistäminen.
• w49 Loppuraportti palautettu, projekti esittelyä vaille valmis.
• w50 Projektin esittelyn valmistelu, päätökset demoista ja demojen valmistelu.

Työsuunnitelma

Projekti toteutetaan kaksijakoisesti. Tavoitteena oleva järjestelmä jaetaan minimaaliseen järjestelmään (base system) ja sen päälle rakennettavaan järjestelmään. Eri osille annetaan vastuujäsenet.

Koska projekti on jaettu osiin pääsevät kaikki projektin jäsenet tekemään heti omaa vastuualuetta.

• Käyttöjärjestelmä = Himanen & Jylhä
• Omxplayer = Friman & Jokela
• XBMC = Latvanen
• Quake 3 = Himanen & Jylhä

Muita mahdollisia osia

• LXDE työpöytäympäristö
• ssh-palvelin

Jos LFS:n teko alusta-alkaen muodostuu mahdottomaksi, on varasuunnitelmana käyttää jo olemassa olevaa lfs-julkaisua (http://www.intestinate.com/pilfs/) ja kääntää ohjelmat siihen. Muuten projekti pidetään samana. Tällöin keskitytään softan nopeuteen ja käytettävyyteen. Käännetään ja optimoidaan softaa itse ym ym.

Jos käyttöjärjestelmä saadaan hyvissä ajoin kasaan, siitä tehdään päähaara. Jokainen rakentaa päähaaran päälle ohjelmakokonaisuuksia tai ohjelmia, jolloin LFS-jakelun kehitys haarautuu. Kun ohjelmistot on todettu toimiviksi, ne hyväksytään päähaaraan.

Tavoitteena on siis kehittää itse tekemämme käyttöjärjestelmän päälle rakennettuja sivuhaaroja ja sulauttaa ne päähaaraan tarvittavan testauksen jälkeen.

Projektinhallinnolliset menettelytavat

Projektin tiedostot tallennetaan Google Drive -pilvipalveluun. Etäkonferenssit pidetään Google Hangouts -VOIP-ohjelmalla.  Pienemmät keskustelut käydään IRC:n välityksellä.

Yksilötyö raportoidaan viikottain yhteiseen blogiimme. Raportit kirjoitetaan suomeksi. Myöhemmin blogipostit kootaan myös erilliselle nettisivulle, jonka toteuttaa Tuomas. Nettisivun toteutus ei sisälly projektin aikabudjettiin.