Arkisto
Loppuraportti: XBMC:n kääntäminen LFS-järjestelmän päälle
Tavoitteena
Olimme asettaneet alkuraportissa tavoitteeksi kääntää xbmc oman järjestelmämme päälle. Pysyin aikataulussa melko heikosti ja huomasin projektin loppusuoralla pakettien kääntämisen vievän selvästi enemmän aikaa raspberry pi:llä kuin mitä oletin.
Luistinkin omasta vaatimuksesta kääntää xbmc:n omalle järjestelmällemme joten päädyin siis kääntämään ohjelman ko. valmiin julkaisun päälle. Toivottavasti otan omasta aikataulutuksestani opinnon.
Omassa käytössäni olen pitänyt xbmc medialaitetta jo aikaisemmin ja aijonkin ottaa raspberry pi:n tähän käyttöön itselleni.
Palaute
Kurssiaiheenahan kurssi on eritäin mukava ja omavalintainen aihe on motivoiva. Toivoisin vastaavanlaisia kursseja enemmänkin.
– Tuomas Latvanen
Optimointi
Kellotus
Raspberry pi: tulee vakiona 700Mhz: kellotetuksella, mutta valmistaja antaa takuuta 1000Mhz asti ylikellotetulle laitteelle. Testasin eri kellotaajuuksien vakauksia. Kellotaajuus luetaan muistikortin tiedostosta ”/boot/config.txt”. Kyseisessä tiedostossa on myös näyttömuistin koko. Testasin nostaa kellotaajuutta 50Mhz korotuksilla.
- 700 Mhz- Vakiokellotaajuus
- 750 – 1000Mhz – Laite vakaa
- 1050 Mhz Sain xbmc:n kaatumaan videota toistaessa.
Näistä päätellenkin suosittelen tylsien ns. turbo asetuksien (1000Mhz) käyttöä. Tämä tapahtuu ottamalla turbon kommentointi pois. ennemmin mainitusta tekstitiedostosta.
# Turbo
arm_freq=1000
core_freq=500
sdram_freq=500
over_voltage=6
Näyttömuisti
Testasin laitteen näyttömuistin vaihtamista, ja huomasin selvää xbmc:n operaatioiden (esim. ruudun vaihtaminen) hidastumista kun olin asettanut suureemman kuin 256 megabitin näyttömuistin käyttöön. En huomannut parantunutta videontoistoa joten päädyin vaihtamaan muistin takaisin. Etsin googlella erityisiä ohjeita näyttömuistista ja huomasin joidenkin julkaisujen kuitenkin käyttävän 256MB näyttömuistia.
http://www.raspbmc.com/wiki/user/frequently-asked-questions/
Uudelleenosiointi
Dd komennolla kopioimalla kopioituu image levylle bitti bitiltä. Ylimääräistä tilaa ei voi siis jättää imageen, joten levyimagessa osiointi on mahdollisimman pieni. Minun täytyy siis suurentaa levyosiointi erikseen.
Jokela on kirjoittanut levyosioinnin laajentamisesta yksinkertaisen step-by-step ohjeen.
– Tuomas Latvanen
Pakettien kääntö
Aloitin pakettien käännön käyttämällä aikaisemmin luomaani ssh yhteyttä. Käytin ssh yhteyttä nopeuttaakseen prosessia sillä en halunnut kirjoittaa jokaikistä make komentoa.
Olin tehnyt listan vaadittavista paketeista tänne, ja ennen kääntämistä latasinkin jokaisen paketin.
wget http://curl.haxx.se/download/curl-7.28.0.tar.bz2 http://mxr.mozilla.org/mozilla/source/security/nss/lib/ckfw/builtins/certdata.txt?raw=1 http://www.openssl.org/source/openssl-1.0.1c.tar.gz http://ftp.gnu.org/gnu/gnutls/gnutls-3.1.4.tar.xz http://downloads.sourceforge.net/expat/expat-2.1.0.tar.gz http://downloads.sourceforge.net/boost/boost_1_51_0.tar.bz2 http://downloads.sourceforge.net/freetype/freetype-2.4.10.tar.bz2 http://fontconfig.org/release/fontconfig-2.10.1.tar.bz2 http://fribidi.org/download/fribidi-0.19.4.tar.bz2 http://libmpeg2.sourceforge.net/files/libmpeg2-0.5.1.tar.gz http://downloads.sourceforge.net/mad/libmad-0.15.1b.tar.gz http://www.ijg.org/files/jpegsrc.v8d.tar.gz http://www.mega-nerd.com/SRC/libsamplerate-0.1.8.tar.gz http://downloads.xiph.org/releases/ogg/libogg-1.3.0.tar.xz http://downloads.xiph.org/releases/vorbis/libvorbis-1.3.3.tar.xz http://downloads.sourceforge.net/flac/flac-1.2.1.tar.gz http://download.osgeo.org/libtiff/tiff-4.0.3.tar.gz http://www.oberhumer.com/opensource/lzo/download/lzo-2.06.tar.gz http://github.com/downloads/libarchive/libarchive/libarchive-3.0.4.tar.gz http://www.cmake.org/files/v2.8/cmake-2.8.10.tar.gz http://www.xs4all.nl/~carlo17/which/which-2.20.tar.gz http://downloads.sourceforge.net/infozip/zip30.tar.gz http://downloads.sourceforge.net/infozip/unzip60.tar.gz http://sqlite.org/sqlite-autoconf-3071401.tar.gz http://downloads.sourceforge.net/libpng/libpng-1.5.13.tar.xz http://downloads.sourceforge.net/pcre/pcre-8.31.tar.bz2 http://www.ece.uvic.ca/~mdadams/jasper/software/jasper-1.900.1.zip http://ffmpeg.org/releases/ffmpeg-1.0.tar.bz2 http://ftp.gnu.org/gnu/gperf/gperf-3.0.4.tar.gz http://git-core.googlecode.com/files/git-1.8.0.tar.gz http://www.python.org/ftp/python/2.7.3/Python-2.7.3.tar.xz http://www.libsdl.org/release/SDL-1.2.15.tar.gz https://libass.googlecode.com/files/libass-0.10.1.tar.gz http://sourceforge.net/projects/modplug-xmms/files/libmodplug/0.8.8.4/libmodplug-0.8.8.4.tar.gz http://ftp.gnu.org/gnu/libcdio/libcdio-0.83.tar.bz2 https://github.com/downloads/taglib/taglib/taglib-1.8.tar.gz http://prdownloads.sourceforge.net/swig/swig-2.0.8.tar.gz
nimesin certdatan vielä certdata.txt:ksi.
mv certdata.txt?raw=1 certdata.txt
Pakettien asennus:
En käy läpi erikseen jokaista paketin kääntämistä, sillä pakettejahan on lähes puolisataa. Paketit toimitetaan yleensä pakattuina, ja pakkaamisen jälkeen paketit voivat vaatia myös configurointia. Tämänjälkeen paketit voidaan kääntää ja lopuksi asentaa. Tarkemmat ohjeet löyisin pääasiassa BLFS sivustolta.
Purkaminen
Paketit toimitetaan yleensä tar.gz tai tar.bz2 muodoissa. Poikkeuksena näistä mozillan certdata tiedosto(tekstitiedosto) sekä jasper joka toimitettiin .zip tiedostona. Eri muotojen purkamiskomento vaihtelee joten listaankin ne tässä
.tar.gz ”tar -xvzf filename.tar.gz”
.tgz ”tar -xvf filename.tgz”
.tar.Z ”tar -xvf filename.tar.Z”
.tar.bz2 ”tar -xvjf filename.tar.bz2”
.zip ”unzip filename.zip”
Configurointi
Pakettien configurointi onnistuu yleensä./configure komennolla, eli configure skriptin ajamalla. Kaikki paketit eivät edellytä tätä. Tyypillinen configuroitni on esim: ”./configure –prefix=/usr” Pakettien configurointi ja kääntöohjeet ovat katsottava jostain ja tyypillisesi löytäisinkin ne ”README” tai ”INSTALL” nimisistä tiedostoista paketin sisältä. Asensin paketit pääosin BLFS kirjan ohjeiden mukaisesti, turvautuen ohjeisiin ongelmatilanteissa.
Kääntö
Pakettien kääntäminen on prosessi jossa lähdekoodi muutetaan konekielelle. Kääntäminen vaatii mm. jo asennetut gcc (itse kääntäjä) ja make (ohjaa kääntämisprosessia). Työkaluna make lukee paketin mukana toimitettua tiedostoa ”makefile” joka sisältää tarkemmat kääntöohjeet.
Makefilestä ohjelman kääntö onnistuu siis komennolla
”make”
Huomiona pakettien kääntö voi viedä erittäin vaihtelevan määrän aikaa.
Asennus
Lopuksi paketti asennetaan käyttäen komentoa
”make install”
Make install kopio käännetyt binäärit lopulliseen sijaintiinsa.
– Tuomas Latvanen
Raspin käyttöönotto
Olen nyt kirjoittanut ko. netistä ladatun lfs julkaisun muistikortille, ja voin alkaa käyttää laitetta.
Huom: ennenkuin laitat laitetta verkkoon, sinun täytyy joko vaihtaa root käyttäjän salasana ”pilfs” toiseen taikka varmistaa että laite on semmoisessa verkossa jossa ulkopuolinen ei voi yhdistää porttiin 22. Muuten riskeeraat koko järjestelmän tietoturvan
DHCP clientin kytkeminen päälle
Halusin kääntää paketteja käyttäen ssh yhteyttä, joten minun täytyi laittaa verkkoyhteys toimimaan. Sitä ennen vaihdoinkuitenkin kirjainkartan käyttömukavuuden kannalta.
[root@tty1] [~] loadkeys fi
Intestines julkaisun verkkoasetukset sijaitsevat /etc/sysconfig/ kansiossa, jossa ”ifconfig.eth0” sisältää verkkoasetukset. Valmiit dhcp:tä käyttävät verkkoasetukset ovat ”ifconfig.dhcp” tiedostossa, joten muutaman tiedoston nimeämällä saadaan käyttöön dhcp.
[root@tty1] [~] cd /etc/sysconfig/
[root@tty1] [/etc/sysconfig/] mv ifconfig.eth0 ifconfig.eth0_old
[root@tty1] [/etc/sysconfig/] mv ifconfig.dhcp ifconfig.eth0
Vielä ssh yhteyden luomiseksi vaadittava ip osoite voidaan selvittää ”ip addr” komennolla.
Yhdistin nyt laitteeseen valitsemallasi salasanalla.
tuomas@morde:~/Downloads$ ssh root@192.168.1.151
root@192.168.1.151’s password:
Last login: Thu Jan 1 01:04:25 1970 from 192.168.1.101
– Tuomas Latvanen
XBMC – intestines xbmc:n kirjoitus levylle
Pakatun imagen lataaminen:
tuomas@morde:~$ cd Downloads/
tuomas@morde:~/Downloads$ wget http://circu.it/pilfs/pilfs-base-20121118.zip
–2012-12-09 08:11:01– http://circu.it/pilfs/pilfs-base-20121118.zip
Resolving circu.it (circu.it)… 208.64.38.104
Connecting to circu.it (circu.it)|208.64.38.104|:80… connected.
HTTP request sent, awaiting response… 200 OK
Length: 377822116 (360M) [application/zip]
Saving to: `pilfs-base-20121118.zip’
100%[======================================>] 377,822,116 9.01M/s in 46s
2012-12-09 08:11:48 (7.82 MB/s) – `pilfs-base-20121118.zip’ saved [377822116/377822116]
100%[===================================================================================================>] 1,086,337,762 11.2M/s in 92s
2012-12-09 04:37:24 (11.2 MB/s) – `hiawatha0.2_quake.img.zip’ saved [1086337762/1086337762]
zip paketin purku:
tuomas@morde:~/Downloads$ unzip pilfs-base-20121118.zip
Archive: pilfs-base-20121118.zip
inflating: pilfs-base-20121118.img
Imagen kirjoittaminen muistikortille
Image kirjoitetaan muistikortille käyttäen dd ohjelmaa.
tuomas@morde:~/Downloads$ sudo dd bs=4M if=/home/tuomas/Downloads/pilfs-base-20121118.img of=/dev/sdb
[sudo] password for tuomas:
237+1 records in
237+1 records out
996147200 bytes (996 MB) copied, 87.4062 s, 11.4 MB/s
Synkronisoin vielä kirjoitusmuistin komennolla sync
tuomas@morde:~/Downloads$ sync
Muistitikulle on nyt kirjoitettu netistä ladattu raspilfs image
DHCP:n käyttöönotto
Halusin kääntää paketteja käyttäen ssh yhteyttä, joten minun täytyi laittaa verkkoyhteys toimimaan. Sitä ennen vaihdoinkuitenkin kirjainkartan käyttömukavuuden kannalta.
[root@tty1] [~] loadkeys fi
Intestines julkaisun verkkoasetukset sijaitsevat /etc/sysconfig/ kansiossa, jossa ”ifconfig.eth0” sisältää verkkoasetukset. Valmiit dhcp:tä käyttävät verkkoasetukset ovat ”ifconfig.dhcp” tiedostossa, joten muutaman tiedoston nimeämällä saadaan käyttöön dhcp.
[root@tty1] [~] cd /etc/sysconfig/
[root@tty1] [/etc/sysconfig/] mv ifconfig.eth0 ifconfig.eth0_old
[root@tty1] [/etc/sysconfig/] mv ifconfig.dhcp ifconfig.eth0
Vielä ssh yhteyden luomiseksi vaadittava ip osoite voidaan selvittää ”ip addr” komennolla.
Loppuraportti: LFS-käyttöjärjestelmän rakentaminen Raspberry Pille
Ryhmän jäsenet
Ilkka Jylhä ja Tom Himanen.
Tavoitteet
Tavoitteena oli rakentaa Raspberry Pille Linux tyhjästä ja testata järjestelmän toimivuus Quake3:lla.
Onnistuminen
Olimme aluksi varovaisen optimistisia asennusprojektin suhteen, joka kuitenkin osoittautui tiettyjen osa-alueiden osalta työläämmäksi ja hitaammaksi kuin kuvittelimme. Samaan hengenvetoon on kuitenkin todettava, että jotkut asiat olivat merkittävästi helpompia kuin kuvittelimme.
Järjestelmän kopioiminen ja pienentäminen dd-työkalulla osoittautui äärimmäisen paljon tuskallisemmaksi operaatioksi kuin osasimme kuvitella. Sen sijaan esimerkiksi käynnistysskriptien asennus oli niin helppoa, että siitä tuli suorastaan huono omatunto.
Lopputulos oli onnistunut. Testasimme järjestelmän toimivuuden ja suorituskyvyn asentamalla Quake3:n. Peli toimi sulavasti ottaen huomioon käytetyn laitteiston.
Loppusanat
LFS:n asentaminen oli oppimiskokemuksena erittäin hyvä ja valaiseva, mutta ainakaan omiin tarpeisiimme LFS:stä ei ole. Siirrymme itse kukin luultavasti käyttämään Raspbiania Raspberry Pi:llä, mutta LFS:n asennus ei ollut ajanhukkaa – päin vastoin.
Palaute
Kurssi oli erittäin nautinnollinen. Itsenäinen työskentely itselleen kiinnostavan projektin parissa sai ajantajun katoamaan, ja kurssin myötä ymmärrämme GNU/Linux -järjestelmiä entistä syvemmin. Aikaa oli vähän, joten keskityimme ensisijaisesti järjestelmän kasaamiseen.
Omalta osaltamme raportointi voi olla hiukan huolittelematonta, mutta pidämme tasoa resursseihin nähden riittävänä, sillä projektissamme olisi laajuudesta johtuen ollut ääretön määrä raportoitavaa. Raportointivelvollisuutta sinänsä emme missään määrin kritisoi, sillä on täysin perusteltua edellyttää todistusaineistoa itsenäisestä työskentelystä. Emme siis muuttaisi kurssissa mitään.
Emojärjestelmän poistaminen oman järjestelmän rinnalta + jakeluversion luominen
Kun Raspberry Pille oli saatu asennettua uusi järjestelmä, se käynnistyi moitteettomasti.
Seuraava vaihe oli poistaa emojärjestelmä, josta käsin uusi järjestelmä oli asennettu. /etc/fstabista poistettiin emojärjestelmän juuriosio (/dev/mmcblk0p2) ja emojärjestelmän swappiosio (/dev/mmcblk0p4).
Lisäksi pienensimme osion /dev/mmcblk0p3, mitä ei ilmeisesti ole (dokumentoidusti) tehty aiemmin LFS:n asennuksessa Raspille. Poistimme alkuperäisen osion, loimme uuden pienemmän ja kirjoitimme muutokset osiotauluun.
Tämän jälkeen järjestelmä ei kuitenkaan bootannut, ja järjestelmä itki seuraavaa:
* Mounting root file system in read-only mode… mount: / is busy [FAIL]
*****
Cannot check root filesystem because it could not be mounted in read-only mode.
After you press Enter, t system will be halted and powered off.
******
Press Enter to continue…[60.063950] mmc0: card 1234 removed
mmcblk0: error -110 sending status command, retrying
mmcblk0: error -110 sending status command, retrying
mmcblk0: error -110 sending status command, retrying
end_request: I/0 error, dev mmcblk0, sector 26501112
EXT4-fs error (device mmcblk0p3): ext4_find_entry:935: inode #765537: comm udevd: reading directory lkblock 0
EXT4-fs error (device mmcblk0p3): ext4_find_entry:935: inode #765537: comm udevd: reading directory lkblock 0
PiLFS:n rakentanut, IRC-tunnusta “mogwai” käyttävä henkilö arveli, että ongelmana voisi olla osioiden relatiivinen nimeäminen, jolloin juuriosio muuttuisi /dev/mmcblk0p3 -> /dev/mmcblk0p2 sen jälkeen, kun olemme poistaneet emojärjestelmän juuriosion (/dev/mmcblk0p). Tämä koituu kohtaloksi, kun /etc/fstabissa ja bootloaderissa järjestelmän juuriosioksi on määritelty /dev/mmcblk0p3.
Lähdimme testaamaan hypoteesia poistamalla osioita yksi kerrallaan; näin voimme abduktiivisesti todeta ongelman aiheuttajan. Aloitimme poistamalla uuden järjestelmän swapin (/dev/mmcblk0p4). Käynnistimme uudelleen, ja järjestelmä käynnistyi ihan hyvin, mutta valitti, ettei saa mountattua osiota /dev/mmcblk0p4. Näin ollen päätimme päivittää /etc/fstabin ajan tasalle kommentoimalla swappiosion rivi pois.
#/dev/mmcblk0p4 swap swap pri=1 0 0
Lisäsimme samalla /boot-osion /etc/fstabiin.
/dev/mmcblk0p1 /boot vfat defaults 0 0
Tämän jälkeen käynnistimme järjestelmän uudelleen. Käynnistyminen ei tuottanut yhtään virheilmoitusta. Seuraavaksi päätimme poistaa osion 2, arpoa oikeat asetukset bootloaderiin ja kokeilla, käynnistyykö järjestelmä. Viimeksi bootloaderissa ja fstabissa juurijärjestelmäksi oli määritelty osio kolme, joten vaihdoimme molemmissa tiedostoissa juuriosioksi osion 2.
Tämä oli huono lottorivi, sillä bootin tuloksena oli seuraavanlainen virheilmoitus.
PANIC: VFS: Unable to mount root fs on unknown-block(179,2)
Entering kbd (current=0xce82ac80, pid 1) due to Keyboard Entry
Määritimme cmdline.txt:ssä juuriosioksi osion 3:
dwc_otg.lpm_enable=0 console=ttyAMA0,115200 kgdboc=ttyAMA0,115200 console=tty1 root=/dev/mmcblk0p3 rootfstype=ext3 elevator=deadline rootwait
Myös /etc/fstab-tiedostossa muutimme juuriosioksi osion 3. Käytännössä palasimme yrittämään samaa ratkaisua, joka oli jo kerran pissinyt.
# Begin /etc/fstab
# file system mount-point type options dump fsck
# order
/dev/mmcblk0p3 / ext3 defaults 1 1
/dev/mmcblk0p1 /boot vfat defaults 0 0
#/dev/mmcblk0p4 swap swap pri=1 0 0
proc /proc proc nosuid,noexec,nodev 0 0
sysfs /sys sysfs nosuid,noexec,nodev 0 0
devpts /dev/pts devpts gid=5,mode=620 0 0
tmpfs /run tmpfs defaults 0 0
devtmpfs /dev devtmpfs mode=0755,nosuid 0 0
# End /etc/fstab
Jostain ihmeen syystä järjestelmä käynnistyi ongelmitta ja epäselväksi jäi, mikä meni ensimmäisellä kerralla vikaan yrittäessämme käynnistää järjestelmää käyttäen juuriosiona /dev/mmcblk0p3-osiota. Joka tapauksessa tästä voitiin päätellä, että käynnistyslatain ja fstab eivät kumpikaan numeroi osioita dynaamisesti. Ongelma kuitenkin liittyi todennäköisesti osion pienentämiseen.
Alun perin mukailimme ohjetta osion suurentamisesta, joka toimi niin että poistetaan osio, luodaan osio uudestaan koko levyn kokoisena, kirjoitetaan muutokset luodulle osiolle, bootataan ja bootin jälkeen komennetaan resize2fs.
Pienennettäessä osiota poistimme alkup. osion, loimme siihen kohdalle uuden pienemmän, kirjoitimme muutokset osiotauluun ja boottasimme
Osion pienentäminen kuitenkin hajotti juuriosion jonka johdosta emme kykeneet enää käynnistämään järjestelmää.
Osion pienentäminen tulee tehdä käänteisessä järjestyksessä, ensiksi resize2fs.
esim resize2fs -M
“”resize2fs -M Shrink the filesystem to the minimum size.”
sen jälkeen muokataan osiota vastaamaan uutta kokoa. Ongelmana tässä on se että ainoastaan unmountatun osion kokoa voidaan pienentää. Niinpä osion pienentäminen on tehtävä järjestelmästä käsin, joka ladataan toiselta osiolta.
Tämän jälkeen teimme swappitiedoston, mutta minimoidaksemme muuttujia emme aktivoineet sitä ainakaan vielä.
dd if=/dev/zero of=/dev/swapfile bs=1M count=512
Päätimme kokeilla tässä vaiheessa osion pienentämistä uudelleen. Koska olimme jo poistaneet emojärjestelmän, jouduimme suorittamaan pienennysoperaation miniläppäriä käyttäen, johon liitimme Raspin ensisijaisena mediana käytetyn muistikortin.
Ensiksi poistimme muistikortilla olevan “tyhjän” tilan osioiden mmcblk0p1 ja mmcblk0p3 välistä, joka syntyi, kun emojärjestelmän sisältänyt mmcblk0p2 poistettiin. Tyhjä tila poistettiin siirtämällä mmcblk0p3 osio heti /boot osion jälkeen.
Operaation jälkeen tarkistimme, että tiedostojärjestelmä on kunnossa, ennen kuin aloimme käpälöidä tiedostojärjestelmää.
sudo fsck -n /dev/mmcblk0p3
Tämän jälkeen muunsimme tiedostojärjestelmän ext3-muodosta ext2-muotoon.
sudo tune2fs -O ^has_journal /dev/mmcblk0p3
Tarkistimme, että tämänkin jälkeen kaikki on tiedostojärjestelmässä OK.
sudo e2fsck -f /dev/mmcblk0p3
Ajoimme resize2fs-komennon pienentääksemme osion koon 3500 mibitavuun.
sudo resize2fs /dev/mmcblk0p3 3500M
resize2fs 1.42 (29-Nov-2011)
Resizing the filesystem on /dev/mmcblk0p3 to 896000 (4k) blocks.
The filesystem on /dev/mmcblk0p3 is now 896000 blocks long.
sudo fdisk /dev/mmcblk0
d
3
n
p
3
98304
+3700M
w
sudo fsck -n /dev/mmcblk0p3
sudo tune2fs -j /dev/mmcblk0p3
sudo sync
Kaikkien järkytykseksi totesimme homman toimivan.
OpenSSH:n asennus LFS:ään
Otimme ohjenuoraksemme CBLFS:n ohjeet OpenSSH:n asennukseen (http://cblfs.cross-lfs.org/index.php/OpenSSH). OpenSSH on riippuvainen paketista OpenSSL, joten aloitimme asentamalla sen.
Latasimme OpenSSL:n lähdekoodit (http://www.openssl.org/source/openssl-1.0.1c.tar.gz), purimme ne, käänsimme ja asensimme.
./config –openssldir=/etc/ssl –prefix=/usr shared && make MANDIR=/usr/share/man && make MANDIR=/usr/share/man install && ln -sv ../../etc/ssl /usr/share &&
cp -v -r certs /etc/ssl
OpenSSL asentui ongelmitta ja aloitimme OpenSSH:n asennuksen.
./configure –prefix=/usr –sysconfdir=/etc/ssh –libexecdir=/usr/sbin –with-md5-passwords –with-privsep-path=/var/lib/sshd –with-default-path=”/bin:/usr/bin” –with-superuser-path=”/sbin:/bin:/usr/sbin:/usr/bin” && make
OpenSSH kääntyi ongelmitta, mutta asennuksen jälkeen SSH-demoni (= palvelu) piti saada käynnistymään järjestelmän käynnistyksen yhteydessä. Tähän tarvittiin Beyond Linux From Scratchin käynnistysskriptejä (http://www.linuxfromscratch.org/blfs/downloads/6.3/blfs-bootscripts-20080816.tar.bz2), joiden asennus- ja käyttöohjeet löytyvät täältä: http://www.linuxfromscratch.org/blfs/view/6.3/introduction/bootscripts.html. SSH-demonin käynnistysskriptien lisääminen kaikille ajotasoille oli ubuntumaisen helppo tehtävä ja se tapahtui seuraavasti.
tar blfs-bootscripts-20080816.tar.bz2
cd blfs-bootscripts-20080816
make install-sshd
Tämän jälkeen käynnistimme Raspberry Pin uudelleen ja sshd nousi ylös ongelmitta. Testasimme myös SSH-yhteyden ottamista Raspberry Pihin ja saimme yhteyden muodostettua.
Wgetin asennus
Wgetin asennus oli melko suoraviivainen toimenpide.
./configure –prefix=/usr –sysconfdir=/etc && make && make install
Kaikki ei kuitenkaan mennyt oletetusti, ja ./configure skripti itki seuraavaa:
configure: error: — with-ssl was given, but GNUTLS is not available
Configure-skripti siis olettaa löytävänsä järjestelmästä GNUTLS:n, mutta sitä ei ole. Sen sijaan OpenSSH:n vuoksi järjestelmässä on joka tapauksessa OpenSSL, joten neuvoimme wgetin configure-skriptiä hyödyntämään OpenSSL:ää salattujen yhteyksien käsittelyyn. Komento näyttä tämän jälkeen seuraavanlaiselta.
./configure –prefix=/usr –sysconfdir=/etc –with-ssl=openssl && make && make install
Fonttiongelman ratkaisu
Bashin promptin määrittävää $PS1-muuttujaa muotoillessamme huomasimme, että erikoismerkit eivät tulostu oikein. Aloimme testata ongelmaa ja jätimme Bashin promptin viilaamisen tuonnemmaksi.
Huomasimme, että ongelma muistutti sitä, kun ottaa SSH-yhteyden ISO-8859-koodausta käyttävältä koneelta UTF-8 -koodausta käyttävään koneeseen tai toisin päin. Näin ollen osasimme arvella ongelman johtuvan koodauksesta. Emme kuitenkaan sulkeneet näppäimistökarttaongelmiakaan pois.
Kokeilimme asettaa tiedostossa /etc/sysconfig/console asettaa $KEYMAP-muuttujaan arvot fi-latin9 ja fi-latin1. Kokeilimme myös asettaa muuttujalle $FONT arvoiksi lat1-16 ja lat0-16. Tämäkään ei tuntunut vaikuttavan asiaan. Jokaisen muutoksen jälkeen sourcetimme (source /etc/sysconfig/console) konffit ja käynnistimme koneen uudelleen.
Kun ratkaisua ei tuntunut löytyvän, kysyimme mogwailta neuvoa IRC:ssä. Koska hän on ruotsalainen, hän oli törmännyt samoihin ongelmiin kuin mekin, joten hänellä oli antaa meille valmis ja toimiva konffi, joka näyttää seuraavanlaiselta:
/etc/sysconfig/console:
UNICODE=”1″
KEYMAP=”fi-latin1″
KEYMAP_CORRECTIONS=”euro2″
LEGACY_CHARSET=”iso-8859-1″
FONT=”LatArCyrHeb-16 -m 8859-1″
Bashin promptin viilaus
Saatuamme erikoismerkit ja ääkköset pelaamaan terminaaliemulaattorissamme otimme Bashin promptin uudelleen työn alle. Prompti on terminaaliemulaattorissa se merkkijono, jonka perään komennot kirjoitetaan, ja joka sisältää usein tiedon sisään kirjautuneesta käyttäjästä, senhetkisestä sijainnista järjestelmän hakemistopuussa sekä sen järjestelmän nimen, johon on kirjauduttu.
Halusimme promptin, joka (1) erottuu muusta tulosteesta sekä (2) kertoo kirjautuneen käyttäjän, kirjautumisen kohteen sekä nykyisen sijainnin. Päätimme erottaa promptin muusta tulosteesta värin avulla. Näin ollen rootin ~/.bashrc näytti loppujen lopuksi seuraavanlaiselta:
#!/bin/bash
export PS1=”[\e[0;31m\u\e[m@\e[0;32m\h\e[m:\w]\e[0;31m\$\e[m ”
Tämän jälkeen meidän kuitenkin tarvitsi tehdä ~/.bash_profile, joka kutsuu ~/.bashrc:tä.
if [ -f ~/.bashrc ]; then source ~/.bashrc ; fi
[root@pilfs:~]#
LFS-käyttäjän luominen
Loimme perus käyttöä varten Raspberry Pille uuden käyttäjän.
useradd -m -s /bin/bash lfs
Kopioimme lfs-käyttäjälle ~/.bashrc:n ja ~/.bash_profilen root-käyttäjältä roottina.
cp ~/.bashrc ~lfs/.bashrc && cp ~/.bash_profile ~lfs/.bash_profile && chown lfs:lfs ~lfs/.bash*
Varmuuskopion ottaminen
Koska järjestelmämme oli runnottu Raspberry Pin alussa olevaan tilaan siten, että se mahtuu alle neljään gigaan, halusimme siitä vain neljään gigaan mahtuvan varmuuskopion. Dd:llä varmuuskopioitaessa dd kopioi ihan onnessaan levyä bitti bitiltä riippumatta mm. siitä, onko levyn viimeinen osio loppunut jo ajat sitten.
Tästä syystä meidän tarvitsi antaa dd:lle lupa lopettaa kopiointi ensimmäisen neljän gigan jälkeen. Näin voitiin tehdä count-attribuutilla, joka määrittää, miten monta blokkia kopioituaan dd saa lopettaa projektinsa. Varmuuskopiota ottaessamme määritimme blokin yhden megatavun kokoiseksi, jottemme sekoaisi laskuissamme.
dd if=/dev/mmcblk0 of=hiawatha_0.1.img bs=1M count=3700
Kun varmuuskopio siirrettiin neljän gigan muistikortille, se toimi yllätykseksemme mainiosti ja järjestelmä buuttasi. Törmäsimme ongelmiin vasta, kun meidän tarvitsi seuraavaksi mountata kortti lähimpään tietokoneeseen.
Tämä ei kuitenkaan onnistunut, koska muistikortin kolmannen osion tiedostojärjestelmä koki olevansa rikki. Ongelma kuitenkin korjautui helposti fsck:lla.
sudo fsck /dev/mmcblk0p3
Dhcpcd:n asennus
Dhcpcd:n asennus oli helppo toimenpide. Se onnistui ongelmitta noudattaen BLFS:n ohjeita (http://www.linuxfromscratch.org/blfs/view/svn/basicnet/dhcpcd.html). Järjestelmä buuttasi seuraavanlaisella konffilla:
[root@pilfs:~]$ cat /etc/sysconfig/ifconfig.eth0
##########################
# Config with dhcpcd
##########################
ONBOOT=”yes”
IFACE=”eth0″
SERVICE=”dhcpcd”
DHCP_START=””
DHCP_STOP=”-k”
###########################
# Old config with static IP
###########################
#ONBOOT=yes
#IFACE=eth0
#SERVICE=ipv4-static
#IP=10.42.0.2
#GATEWAY=10.42.0.1
#PREFIX=24
#BROADCAST=10.42.0.255
DHCP:n toimivuus testattiin ottamalla SSH-yhteys Raspberry Pihin ja tulostamalla yllä oleva konffi terminaaliin ja kopipeistaamalla se raporttiin.
Irssin asennus
Irssi on riippuvainen paketista Glib, joka puolestaanon riippuvainen paketista pkg-config. Niinpä aloitin irssin asennuksen kääntämällä paketin pkg-config.
wget http://pkgconfig.freedesktop.org/releases/pkg-config-0.27.1.tar.gz &&
tar xzvf pkg-config-0.27.1.tar.gz && cd pkg-config-0.27.1 &&
./configure –prefix=/usr \
–docdir=/usr/share/doc/pkg-config-0.27.1 \
–with-internal-glib &&
make && make install
Tämän jälkeen asensin Glibin, josta valitsin version 2.
wget http://ftp.gnome.org/pub/GNOME/sources/glib/2.27/glib-2.27.4.tar.bz2 && tar xjvf glib-2.27.4.tar.bz2 && cd glib-2.27.4 && ./configure –prefix=/usr && make && make install
Loppujen lopuksi pääsin asentamaan itse irssin.
wget http://www.irssi.org/files/irssi-0.8.10a.tar.bz2 && wget http://svn.cross-lfs.org/svn/repos/patches/irssi/irssi-0.8.10a-gslice-1.patch && tar xjvf irssi-0.8.10a.tar.bz2 && cd irssi-0.8.10a && patch -Np1 -i ../irssi-0.8.10a-gslice-1.patch &&
./configure –prefix=/usr –sysconfdir=/etc && make && make install
Irssiä kuuluu käyttää screenissä, joten sekin piti vielä kääntää.
wget http://ftp.gnu.org/gnu/screen/screen-4.0.3.tar.gz && tar xzvf screen-4.0.3.tar.gz && cd screen-4.0.3 && ./configure –prefix=/usr –with-socket-dir=/var/run/screen \
–with-sys-screenrc=/etc/screenrc && sed -i ”s%/usr/local/etc/screenrc%/etc/screenrc%” {etc,doc}/* && make && make install
Nanon kääntäminen
./configure –prefix=/usr –enable-all
Screen (http://www.linuxfromscratch.org/blfs/view/svn/general/screen.html) ja links (http://www.linuxfromscratch.org/blfs/view/svn/basicnet/links.html) asennetiin BLFS-ohjeiden mukaan.
Quake3:n asennus
Quake3 asennettiin pilfs-ohjeiden (http://www.intestinate.com/pilfs/#quake3) mukaisesti ongelmitta. Ainoastaan Alsan kuolleet linkit aiheuttivat päänsärkyä. Asia korjautui asentamalla uudet, SVN-käynnistysskriptit SVN-BLFS -ohjeiden mukaisesti.
Asennuksen aloittaminen
Onnistuimme rakentamaan oman Linux-kernelin päälle rakennetun käyttöjärjestelmämme Raspberry Pin päälle, ja tässä postauksessa kerromme, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei.
Linux-ytimen päälle Linux from Scratch -kirjan ohjeita mukaillen itse rakennettua käyttöjärjestelmää kutsutaan yleensä ”Linux from Scratchiksi” (suom. ”Linux tyhjästä”), ja näin mekin teemme. Lopputuotteemme erisnimi on kuitenkin Hiawatha. ”Linux from Scratch” -käsitteeseen viittaamme usein vakiintuneen käytännön mukaisesti lyhenteellä LFS.
Käytimme ohjenuoranamme PiLFS-ohjekirjaa, joka käytännössä neuvoo noudattamaan LFS-ohjekirjaa kertoen muun muassa, missä kohtaa alkuperäisestä ohjeistuksesta kannattaa poiketa, tai mitä erityistä kannattaa huomioida.
Aluksi on syytä todeta, että Raspberry Pi (myöh. RasPi) eroaa normaalista tietokoneesta esimerkiksi BIOS:in osalta, jota RasPissa ei ole. RasPissa on asetustiedostoja, joita muokkaamalla muutetaan asetuksia, joita normaalisti muutettaisiin BIOS:in asetuksissa.
Jokaisen RasPille Linux from Scratchia asentavan on syytä huomioida se tosiasia, että 25 dollarin arvoisessa luottokortin kokoisessa yhden piirilevyn tietokoneessa on todennäköisesti hitaampi prosessori kuin kännykässäsi. Asentaminen on vieläpä aikamoista prosessorin huudatusta, sillä ohjelmat asennetaan kääntämällä ne lähdekoodeista, mikä tehdään pääasiallisesti prosessorilla.
Tästä syystä yritimme aluksi emuloida RasPia qemulla PiLFS-ohjekirjan mukaisesti. Aikeenamme oli rakentaa ja kääntää ohjelmistot emulaattorilla, tehdä aikaansaannoksestamme image ja siirtää se RasPille. Emulaattori ei kuitenkaan muutaman tunnin taistelun seurauksena alkanut toimia, joten lopetimme ajan haaskauksen ja aloimme rakentaa järjestelmää suoraan RasPilla.
Seurasimme PiLFS-sivuston (IRC-tunnuksen mogwai ylläpitämä) ja LFS-kirjan ohjeita. Koska em. kirjojen kirjoittaminen uudestaan ei ole mielekästä, eikä siihen ole resursseja, keskitymme lähinnä kirjoja seuratessamme kohtaamiimme ongelmiin ja yllätyksiin.
LFS:n RasPille asentavan on syytä tietää, että ohjelmien kääntämiseen käytettävät, mogwain tekemät skriptit rouskuttavat 60–70 tuntia putkeen.
Nyt se toimii
Raspberry Pi:lle rakennettu LFS-järjestelmä saatiin käynnistymään omin voimin. Lähipäivinä aiomme kertoa muistiinpanojemme pohjalta, millaisia haasteita kohtasimme. Stay tuned!
OMXPlayerin asentaminen
Johdanto
Ennen kuin varsinaista OMXPlayeriä voidaan asentaa,täytyy jo aikaisemmin mainitut paketit asentaa. Tässä artikkelissa on käsitelty näiden pakettien asentamisessa huomioitavia asioita, ja itse OMXPlayerin asentaminen. Artikkelin komennot on tehty ssh-yhteyden välityksellä,enkä ole laittanut näkyviin yhteydenmuodostamisen komentoa. Komento olisi ssh root@ip-osoite ,jos tulee tilanne, että se unohtuu. Tämän lisäksi käytän tiedostojen lataussijaintina /root/OMXPlayer/packages, mutta tietoturvallisempi paikka olisi käyttäjän oma kotihakemisto.
Tässä artikkelissa on käytetty samaa kokoonpanoa kuin aikaisemmin.
Alsa-lib -paketin asentaminen käytiin läpi jo edellisessä artikkelissa, joten seuraavana on vuorossa alsa-ultils.
Alsa-utils:n asennus
Alsa-utils -paketin asennuksessa täytyy huomioida, että se vaatii alsa-lib -paketin olevan asennettuna.
Alsa-utils-1.0.26- paketin lataus onnistui täältä (17.11.2012)
Aloitin latauksen komennolla
wget http://alsa.cybermirror.org/utils/alsa-utils-1.0.26.tar.bz2
Purin paketin komennolla
tar xvjf alsa-utils-1.0.26.tar.bz2
Latasin valinnaisen patch-tiedoston, jotta ei tarvitse asentaa xmlto-0.0.25 -pakettia.
wget http://www.linuxfromscratch.org/patches/blfs/svn/alsa-utils-1.0.26-no_xmlto-1.patch
Tämän jälkeen menin ensimmäisenä purettuun kansioon ja ajoin configure-skriptin.
cd alsa-utils-1.0.26/ alsa-utils-1.0.26] patch -Np1 -i ../alsa-utils-1.0.26-no_xmlto-1.patch alsa-utils-1.0.26] ./configure --prefix=/usr/ --without-systemdsystemunitdir
Tämän jälkeen käänsin ohjelman
make
Ja asensin lopuksi ohjelman:
make install
FFmpeg-0.11.2 asennus
Tässä ohjeessa siis asennetaan vanhempi versio FFmpegistä sen takia, koska OMXPlayer vaatii sen toimiakseen. Sen jälkeen kun OMXPlayer päivitetään 1.0-versioon voi asentaa myös uudemman version FFmpeg:stä.
FFmpeg ei vaadi muita paketteja asennettaviksi, mutta minä halusin asentaa tuen esimerkiksi xvid:lle niin jouduin sitten asentamaan muitakin. Tässä on vielä lista mitä asensin:
–Xvid-1.3.2
–Xorg Libraries
–Fontconfig-2.10.1
*FreeType-2.4.10
*expat-2.1.0 tai libxml2-2.9.0
*util-macros-1.17
*libXau-1.0.7
*libXdmcp-1.1.1
*libpthread-stubs-0.3
*libxslt-1.1.27
*xcb-proto-1.7.1
Näiden lisäpakettien takia, FFmpegin asennukseen meni kauemmin aikaa,noin pari tuntia loppujen lopuksi.
Eli seuraavia paketteja ei ole pakko asentaa, jos ei halua.
Xvid-1.3.2
Paketin haku onnistui täältä,eikä asentaminen poikennut paketin sivujen ohjeista. Aluksi wget-komenolla paketti, tar xzvf paketin_nimi-komennolla purkaminen, cd-komennolla purettuun kansion ja sitten sivujen ohjeiden mukaisesti.
Xorg Libraries
Jotta Xorg Libraries -paketin asentaminen onnistuu täytyy ensin asentaan sen vaatimukset. Eli ensin alla olevat Fontconfig-2.10.1, Xorg Protocol Headers, libXdmcp-1.1.1, ja libxcb-1.8.1.
Asentaminen (vasta riippuvuuksien asentamisen jälkeen)
Asentaminen onnistui sivun ohjeiden mukaan paitsi kolme asiaa täytyi muuttaa:
1.
Komento bash -e ,oli turha. Se ei minulla tehnyt uutta komentopäätettä, joten sen voi joko komentaa tai jättää komentamatta.
2.
Koska asensin nämä jo valmiiksi root-käyttäjä, ei komennossa tarvitse olla erikseen komentoa mikä käskee tekemään asennuksen pääkäyttäjäoikeuksin. Alla olevassa koodissa on lihavoituna ja kursivoituna komentopätkän minkä poistin asennettaessa tätä.
for package in $(grep -v '^#' ../lib-7.7.md5 | awk '{print $2}')
do
packagedir=${package%.tar.bz2}
tar -xf $package
pushd $packagedir
case $packagedir in
libXfont-[0-9]* )
./configure $XORG_CONFIG --disable-devel-docs
;;
libXt-[0-9]* )
./configure $XORG_CONFIG \
--with-appdefaultdir=/etc/X11/app-defaults
;;
* )
./configure $XORG_CONFIG
;;
esac
make
as_root make install
popd
rm -r $packagedir
as_root /sbin/ldconfig
done
3.
Ja koska bash -e -komento ei tehnyt mtn konkreettista, ei minun myöskään tarvinnut käyttää exit –komentoa. Kokeilin ensimmäisellä kerralla ja tämä vain sulki ssh-yhteyden.
Fontconfig-2.10.1
Jotta Fontconfig-paketin pystyi asentamaan täytyi ensin asentaa FreeType-2.4.10 ja joko expat-2.1.0 tai libxml2-2.9.0. Minä asensin libxml2-2-.9.0 -paketin.
FreeType-2.4.10
Asentaminen onnistui ohjeiden mukaan, ja sivulla oleva latauslinkki toimi.
expat-2.1.0 tai libxml2-2.9.0
Asensin siis libxml-paketin sivujen ohjeiden mukaan, eikä asennuksessa ollut ohjeista eroavia kohtia.
Xorg Protocol Headers
Ennen kuin itse Xorg Protocol Headers -pakettia pystyi asentamaan piti asentaa sen vaatima paketti util-macros-1.17.
Asennus
Asentaminen onnistui ohjeiden mukaan, mutta tässäki ohjeessa käytetyt bash -e ja exit –komento olivat turhia. Tämän lisäksi poistin tästäkin asennuskomennoista as_root-kohdan sen tarpeettomuuden takia. Varmuuden vuoksi kopsaan vielä komentoni millä asensin.
for package in $(grep -v '^#' ../proto-7.7.md5 | awk '{print $2}')
do
packagedir=${package%.tar.bz2}
tar -xf $package
pushd $packagedir
./configure $XORG_CONFIG
make install
popd
rm -r $packagedir
done
util-macros-1.17
Asennus oli nopea ja meni muuten ohjeiden mukaan paitsi lisäsin ./configure $XORG_CONFIG -komentoon –prefix=/usr/ , jotta kaikki paketit tulisi asennettua samaan paikkaan. Eli komentoni oli:
$ ./configure $XORG_CONFIG --prefix=/usr/ && make
libXdmcp-1.1
Asennus tapahtui ohjeiden mukaan ja taas lisäsin –prefix=/usr/ -komennon ./configure -komentoon niin kuin edellisessäkin.
Eli komento oli:
$ ./configure $XORG_CONFIG --prefix=/usr/ && make
libxcb-1.8.1
Jotta tämän paketin sai asennetuksi, piti taas asentaa muutama paketti ensin. Eli paketit: libXau-1.0.7, libXdmcp-1.1.1, libpthread-stubs-0.3, libxslt-1.1.27 ja xcb-proto-1.7.1. Ja näistä paketeista libXdmcp-paketti onkin jo asennettu.
Asennus (vaatimuksien asentamisen jälkeen)
Asennus tapahtui ohjeiden mukaan ja taas lisäsin –prefix=/usr/ -komennon ./configure -komentoon niin kuin edellisessäkin.
Eli komento oli:
./configure $XORG_CONFIG --prefix=/usr/ --docdir='${datadir}'/doc/libxcb-1.8.1 && make
libXau-1.0.7
Paketin asennus sui näppärästi ohjeiden mukana, paitsi –prefix=/usr/ -komennon lisääminen.
./configure $XORG_CONFIG --prefix=/usr/ && make
libXdmcp-1.1.1 (asennettu jo)
libpthread-stubs-0.3
Asennus onnistui suoraan sivujen ohjeiden mukaan.
libxslt-1.1.27
Asennus vaatii libxml2-2.9.0 -paketin asentamista,mutta sen asensin jo aikaisemmin tässä artikkelissa.
Libxslt -paketin asennus sujui ohjeiden mukaan näppärästi ilman ongelmia.
xcb-proto-1.7.1
Paketin vaatimuksena on Python-2.7.3 -paketin, mutta LFS Base sisältää jo valmiiksi Python:n.
Paketin asentaminen onnistui ohjeiden mukaan, paitsi että lisäsin taas –prefix=/usr/ –komennon.
./configure $XORG_CONFIG --prefix=/usr/
ALSA-plugins
Rapoa
Boost
Asentaminen onnistui ohjeiden mukaan ilman mitään lisäyksiä.
PCRE
Paketin asennus sujui myös täysin ohjeiden mukaan.
FreeType
Ja tämä paketti olikin jo asennettu aikaisemmin tässä artikkelissa.
OMXPlayerin paketin asentaminen
Ensimmäisenä latasin uusimman OMXPlayerin-paketin ohjeiden mukaan:
wget https://github.com/huceke/omxplayer/archive/master.tar.gz -O huceke-omxplayer-git.tar.gz
Tämän jälkeen purin paketin ja siirryin kansioon:
tar xvzf huceke-omxplayer-git.tar.gz cd omxplayer-master/
Tämän jälkeen muokkasin kääntämistiedostoa
sed -i '/include Makefile.include/d' Makefile sed -i 's:INCLUDES+=*:&-I/opt/vc/include -I/opt/vc/include/interface/vcos/pthreads -I/usr/include/freetype2 :' Makefile sed -i 's:LDFLAGS+=*:&-L/opt/vc/lib :' Makefile
Ja aloitin kääntämisen:
make
Kääntämisen jälkeen kopion binääritiedoston /usr/bin/-kansioon, jotta OMXPlayerin käyttäminen onnistuisi paremmin. Tämä on siis sama juttu kuin normaalisti ./configure-komennon yhteydessä olen laittanu komennon –prefix=/usr/.
cp -v omxplayer.bin /usr/bin/omxplayer
OMXPlayerin käyttäminen
OMXPlayer saadaan käytiin komentamalla seuraavasti:
omxplayer -p -o hdmi video_tiedosto #-p= tarkoittaa audio passthrough; -o hdmi=tarkoittaa, että ääni menee hdmi-johdon mukana. Vaihtoehtona hdmi/local.
Tekstitystiedoston lisätään vaikka videotiedoston perään,esimerkiksi näin:
omxplayer -p -o hdmi video_tiedosto -t tekstiystiedosto.srt
| 1 | Nopeuttaminen |
| 2 | Hidastaminen |
| j | Edellinen ääniraita |
| k | Seuraava ääniraita |
| i | Edellinen kappale |
| o | Seuraava kappale |
| n | Edellinen tekstitysraita |
| m | Seuraava tekstitysraita |
| s | Tekstitykset on/off |
| q | Sulkeminen |
| Välilyönti tai p | Tauko |
| – | Äänen hiljentäminen |
| + | Äänen voimistaminen |
| Vasen nuoli | Kelaus -30 |
| Oikea nuoli | Kelaus +30 |
| Alas | Kelaus -600 |
| Ylös | Kelaus +600 |
Tekstitykset toimimaan OMXPlayer:ssä
Sain näillä ohjeilla tekstitykset näkymään ainoastaan kerran. Videotiedostoni oli -mp4-formaatissa ja tekstitystiedosto .srt-muodossa. Raspberry Pi foorumeilla on paljon keskustelua aiheesta, mutta selvää vikaa tähän ei ole selvillä. Pääsyyksi epäillään erilaisia tekstitystiedostojen tekotyylejä eli joku tekstitystiedosto toimii, toinen ei.
Latasin torarin-omxplayer -paketin:
wget https://github.com/torarin/omxplayer/archive/experimental.tar.gz -O torarin-omxplayer-git.tar.gz
Ja tämän jälkeen purkiin tiedoston ja siirryin kansioon:
tar xvzf torarin-omxplayer-git-tar.gz cd omxplayer-experimental/
Ja seuraavaksi taas makefile-tiedoston muokkausta ja make-komennolla kääntämistä:
sed -i '/include Makefile.include/d' Makefile sed -i 's:INCLUDES+=*:&-I/opt/vc/include -I/opt/vc/include/interface/vcos/pthreads -I/usr/include/freetype2 :' Makefile sed -i 's:LDFLAGS+=*:&-L/opt/vc/lib :' Makefile make
Seuraavaksi komensin ohjeiden mukaan seuraavanlaisen komennon, jonka avulla tekstityksissä käytetään freefont:teja.
mkdir -p /usr/share/fonts/truetype/freefont && cp -v fonts/FreeSans.ttf /usr/share/fonts/truetype/freefont
Lähteet
Tero Karvinen, Linux-projekti -kurssi
PiLFS – Linux From Scratch on the Raspberry Pi
-Jokela Antti-Ville
Tätä dokumenttia saa kopioida ja muokata GNU General Public License (versio 2 tai uudempi) mukaisesti. http://www.gnu.org/licenses/gpl.html
LFS on Raspberry PI 